Tekijä: Kitch.fi

Ruoan myynti verkon kautta kotiinkuljetuksella on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti vuonna 2020, ymmärrettävistä syistä. Rajoittavana tekijänä on ollut lähinnä kapasiteetti ja ehkä myös netti-osaamisen puute joillain pienemillä toimittajilla.

Kaupan puolella ainakin Kesko on arvioinut että kasvu volyymeissa on pysyvää. Tilaajiin on tullut paljon sellaisiakin asiakkaita esimerkiksi ikääntyneistä jotka ovat online-asiointia vierastaneet.

Miten ravintoloiden puolella? Jopa monet fine dining-ravintolat ovat ryhtyneet myymään tuotteitaan tätä kautta, ainakin jossain muodossa. (Maistelumenujen sijaan ateriakokonaisuudet ovat yleensä huomattavasti yksinkertaisempia.) Samaan tapaan kuin netin pikakasinot ei vastaa aitoja live casinoita tunnelmaltaan, eivät upeimmat ravintolakokemukset hiotulla palvelukonseptilla välttämättä siirry boksissa kotiin.

Muutoksen pysyvyys siis riippuu epäilemättä paljon ravintolan tyylilajista ja asiakaskunnasta. Etätöiden yleistyminen saattaa olla jatkuva trendi jolla on vaikutusta moniin tietotyöläisiä palveleviin lounasravintoloihin. Näissä toimivat verkkokaupat ja kuljetukset saattavat olla tulevaisuuden elinehto. (Muistettava on toki että kyllä ihmisiä töissä liikkuu edelleen ja lämmin seisova pöytäkin varmasti houkuttaa monia).

Keskuskauppakamari on esittänyt että ravintolapalveluiden ja myös anniskelun arvonlisäveroprosenttia alennettaisiin väliaikaisesti elvyttämiskeinona.

Tällä hetkellä Suomessa kaikkien elintarvikkeiden alv. on 14% riippumatta siitä ostetaanko ne kaupasta vai syödäänkö ravintolassa. Alkoholijuomia ja niiden anniskelua koskee kuitenkin yleinen, 24% verokanta.

(Aiemmin ravintoloiden/päivittäistavarakaupan verokannat olivat erilliset. Vuonna 2010 ravintolaruuan alvia alennettiin 13 prosenttiin, jolloin se tuli yhtenäiseksi kauppojen myymien elintarvikkeiden kanssa.)

Koronaepidemia on toki aiheuttanut harmia yrittäjille monilla aloilla. Ravintoloihin tauti ja sen rajoittamistoimet, vaikkain välttämättömiä, ovat iskeneet erityisen pahasti. Vaikka paikat pääsääntöisesti ovat taas auki, on monia rajoitteita edelleen voimassa ja lisäksi ihmisten liikkuminen yleisesti alemmalla tasolla.

Yritykset voivat jo nyt pyytää alkuvuonna 2020 maksettuja alveja takaisin. Kyse ei kuitenkaan ole tuesta vaan lainasta: verot maksetaan uudestaan kahden vuoden kuluessa, ja korkoa tulee 3% prosenttia.

Suora alv-alennus olisi tehokasta suhdanne-elvytystä. Erityisen tärkeää olisi myös saada anniskelu sen piiriin, sillä varsinkin näin kesäterassien kaudella se muodostaa valtaosan monien alan yritysten tuotoista.

Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu on tietenkin päähuoli tässä monella. Kuitenkin voisi ajatella että suurin osa lisääntyneestä ravintolamyynnistä olisi siirtymää kotisohvilla kaljoittelusta ihmisten ilmoille.

Suomen ravintolat aukeavat jälleen 1.6., tosin alkuun toiminnassa on monenlaisia rajoituksia. Vaikutuksia arvioidaan, ja juhannuksen jälkeen toimintaa voidaan mahdollisesti normalisoida lisää.

Ravintolat ovat velvollisia huolehtimaan toiminnan hygieniasta vielä normaalioloja tarkemmin, sekä estämään ruuhkien ja tungosten syntymisen.

Käytännössä tämä tarkoittaa että asiakkaat istuvat omissa pöydissään. Ruokien tai juomien nouto tiskiltä on kuitenkin mahdollista (tosin ei buffet-tarjoilu), joten pöytiintarjoilua ei tarvitse järjestää.

Asiakasmäärää rajoitetaan puoleen siitä mitä anniskeluluvassa tai tilan rakennussuunnitelmassa on normaalisti sallittu. Ulkoterassien asiakasmääriä ei kuitenkaan rajoiteta, kunhan turvavälit ovat riittäviä. Anniskelun on päätyttävä kello 22.

Monet ravintola-alan yrittäjät odottavat jo varmasti innolla avaamista, mutta selvää on että rajoitukset merkitsevät myös taloudellista haittaa. Lisäksi erityyppiset ravintola- ja anniskelupaikat ovat erilaisissa lähtökohdissa toiminnan luonteesta riippuen.

Ulkosalla toiminnan järjestäminen turvalliseksi on tietenkin helpompaa. Pormestari Jan Vapaavuori lupaili väliaikaisia terasseja Senaatintorille, ja helpotuksia laajennusten tekemiseen. Kesästä onkin jo povattu kaikkien aikojen terassikesää kunhan kelit olisivat kohdallaan. Lasipalatsin aukiolla terassin koko tuplataan, jolloin samalla asiakasmäärällä ollaan väljemmin.

On kuitenkin toki paljon yrityksiä jotka eivät näistä helpotuksista hyödy. Esimerkiksi yökerhot pysynevät monilta osin kiinni, kun anniskelusta pääosa on aiemmin tapahtunut kello 22 jälkeen.

Burger Lovers Finland järjesti vuonna 2019 tiettävästi Suomen ensimmäisen burgerifestivaalin Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Festivaali oli menestys, sillä alueella vieraili jopa 34 500 kävijää.

Festareilla valittiin suomen parhaat hampurilaiset liha- ja vegekategorioissa.

Burgeriravintoloita oli saapunut mukaan eripuolilta Suomea, aina Kuusamosta asti. Mukana olivat:

• Bites Burgers, Helsinki
• Bowl D1ner, Kuopio
• Bun2Bun, Helsinki
• Deluxe Burger & Pizza, Vantaa
• Friends & Brgrs, ketju
• JJ’s BBQ, Salo
• Kusmiku Street food bar, Heinola
• Naughty Brgr, ketju
• Roslund, Helsinki
• RUOK, Kuusamo
• Social Burgerjoint, ketju
• Treffi pub & bistro, Helsinki

Yleisöäänestyksen lihakategoriassa voitti Kuopion Bowl D1ner, ja vegeissä Bites Burgers. Äänet kuitenkin jakautuivat hyvin tasaisesti ja erot olivat pieniä.

Yleisön lisäksi festivaaleilla oli burgereita pisteyttämässä asiantuntijaraati. Heidän suosikikseen nousi molemmissa kategorioissa Social Burgerjoint, hampurilaisilla Brookdale Slider ja Vege Brookdale Slider.

Burger Lovers Festival on tarkoitus järjestää myös tänä kesänä, 12.-14.6. Suosion myötä tapahtumaa on kasvatettu ja mukaan tulossa 16 ravintolaa, mahdollisesti myös ulkomaalaisia joukossa.